#fiksumminyhdessä

Sanotaan yhdessä ei suomalaisille työpainajaisille

Organisaatio rakentuu ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa. Avoin, läpinäkyvä ja osallistava kulttuuri ruokkii koko organisaation tehokkuutta ja hyvinvointia. Tulevaisuuden työ tapahtuu yksilöiden muodostamissa yhteistyöverkostoissa. 

Onnistunut uusien teknologien ja toimintatapojen käyttöönotto tukee ihmisten työskentelyä ja tekee siitä fiksumpaa kuin koskaan aikaisemmin. Tämä pätee meihin kaikkiin, myös asiakkaisiimme.

Yrityksissä innostavimmat uudet mahdollisuudet liittyvät ennen kaikkea kommunikaation, yhteistyön ja informaation käsittelyn. Voimme aivan uudella tavalla yhdistää asioita ja ihmisiä.  Huomisen työntekijöillä on ennennäkemättömät mahdollisuudet valjastaa kaikkialta kertyvää dataa, ja vuorovaikutus elää ja sykkii mitä moninaisimmilla alustoilla.

Microsoft Oy aloitti tammikuussa 2017 Fiksummin Yhdessä –hankkeen. Hanke tarkastelee, miten voimme tehostaa yhteistyötä, luovuutta ja tuottavuutta meillä ja työelämässä yleensä. Hankkeessa Microsoftin tuotteet ovat tukena tälle työelämän ja työtapojen suurelle muutokselle. Hanke on osa Suomi 100 -juhlavuoden toimenpiteitämme ja alkusysäys isommalle kulttuurimuutokselle. Fiksummin Yhdessä on ennen kaikkea keskustelunavaus. Haluamme kuulla, miten sinä ja tiimisi olette tarttuneet työn muutokseen – jaetaan kokemuksia ja viedään yhdessä suomalaista työtä eteenpäin!

Tutkimusmatka fiksumpaan työhön yhdessä

Fiksumpi työ on uuden oppimista ja vanhan poisoppimista. Etenemme kohti parempia työtapoja yhdessä suunnitellen, kaikkia kuunnellen, muilta oppien. Hankkeen alussa määritimme yhdessä kolme osa-aluetta, joihin tulemme erityisesti keskittymään.

Kommunikaatiolla tarkoitamme vuorovaikutusta ihmisten välillä sekä niitä lukuisia kanavia joita voimme käyttää: sähköpostit, kokoukset, intra, chat, sosiaalinen media, etäpalaverit ja tapaamiset kasvotusten. Informaatio liittyy tähän saumattomasti: se viittaa mahdollisuuteen löytää oikea informaatio ja asiantuntija oikealla hetkellä. Viesti- ja informaatiotulva puolestaan vaativat meiltä lisää priorisointikykyä. Kykyä erottaa tärkeät ja vähemmän tärkeät asiat toisistaan ja kykyä keskittyä oikeisiin asioihin oikeaan aikaan.

Pureudumme kuhunkin kolmeen osa-alueeseen. Kun pääsemme yhden teeman kanssa niin pitkälle,  että voimme jakaa oppimaamme, siirrymme seuraavaan. Aikaahan tämä toki vaatii, mutta tiedämme saavamme panostuksemme moninkertaisena takaisin.

Uudistuksen etujoukoissa mukana

Microsoftilla hankkeeseen osallistuu eri toimintojen edustajista koostuvia tiimejä, jotka yhdessä keskittyvät ratkaisemaan tunnistettuja haasteita työelämässä.

Työ on aina yhteistyötä. Haluamme tarkastella toimintatapojamme, koska usein työvälineiden hyödyt eivät realisoidu ellemme uudista tapaamme toimia fiksummaksi yhdessä.

Fiksummin yhdessä -lokikirja

  • Kaikki
  • Haasteet
  • Pilotit
  • Opit

7/3/2017

Pekka Horo

Pekka Horo

Fiksummin yhdessä – tehdään se!

Pekka Horo ja juhlavuoden hanke #fiksumminyhdessä

Tästä se lähtee! Terveisesi, kysymyksesi ja muut kommenttisi hankkeessa mukana oleville voit jättää alta löytyvään vieraskirjaamme.

8/3/2017

Esko Kilpi

Esko Kilpi

Ensimmäisenä taklaamme kommunikaatiohaasteet

Esko Kilpi ja kommunikaatio modernin työn haasteena #fiksumminyhdessä

Mitä on sinusta hyvä yhteistyö, mistä se syntyy? Jaa näkemyksesi vieraskirjaamme!

8/3/2017

Esko Kilpi

Esko Kilpi

Pikagallup: kommunikaatio f2f vai etä?

Lyhyt gallup edelliseen videoon liittyen – vastaa alle tai kerro pidemmin vieraskirjaamme.

9/3/2017

Andreas Korczak

Andreas Korczak

My Time …. do I really know how I manage it?

Five years ago, when Microsoft team was contemplating about communication culture the discussion was intensely centered around location. We aspired to enhance collaboration with the growing team, however, our office space was finite. In came our own concept of remote working, where employees gained freedom and flexibility to organize their work independent of the office we were in. Our collaboration tools made this possible, and we inspired many organizations in Finland to adopt this culture.

Today, discussion around communication culture is much broader. Having access to digital/social communication unlimitedly is in many ways putting us in an “always on” mode. More than ever before we are exposed to distraction that is preventing us from striking the balance between being effective and enjoying downtime. For me the fundamental questions I find myself asking is:

  • How much time do I work?
  • How effectively do I use my time?
  • Am I spending time on the right projects with the right team?

As in the remote working exploration five years ago, we set forth to test a specific, but a very familiar, communication habit: emailing. Have you ever wondered just how much of your time goes into emailing? Emailing when you are in meetings? Emailing with a colleague?  Is it really effective or is it merely creating noise?

As part of the #Fiksumminyhdessä exploration, we started our first set of experiments a few weeks ago in smaller groups. The findings even after a short sprint as the one we did revealed details that I overlooked so far. I would like to share three personal observations, and the first steps I am taking to change emailing behavior:

  1. My personal email data showed that, despite best intentions, I am only able to read about 85% of received emails and messages I sent are not always opened. Filter and clutter functionalities can help identifying most critical messages, but urgent communication needs are not suited for email.
    Now, I started to think more carefully before sending a message and I am already tracking more than 20% below my average email traffic which saves me more than 2 hours per week!
  2. Across the project team, we noticed a high correlation between sent and received emails – for each 1 email sent, we receive 4 messages back. And this ratio also fits my behavioral pattern. The key reason for this ratio are messages sent to broader groups which trigger chains of response and can result in long, ineffective email threads.

    Now
    , I am giving a closer look at the “send to” field to ensure that messages are targeted. I also started to shift discussion format communication with my own/project team to Microsoft Teams and OneNote.
  3. The communication analytics engine proved that my own email behavior is directly influencing my team’s and peers’ work-life balance. I noticed that emails I sent out between 7 and 10pm are being read on average within less than 2 hours.

    Now
    , I delay emails after 7pm to morning delivery. In case something is really urgent I resort to SMS, IM or calls.

If you have Office 365 subscription, check out your own statistics under Delve/MyAnalytics. I can assure you, this will be an eye-opening endeavor which will not only influence you but your immediate network, provided you stay persistent in changing your communication habits.

Now it’s your turn: have a say, share a thought. Jump to our guestbook!

10/3/2017

Malathy Eskola

Malathy Eskola

Pikagallup: sähköpostien vastinaika

Andreaksen hyviin huomioihin liittyen nopea kysymys: mikäli sähköpostissasi ei ole määritetty asian kiireellisyyttä, kuinka nopeasti odotat ihmisten vastaavan siihen?

13/3/2017

Gedi Lindahl

Gedi Lindahl

Vieraana: Saku Tuominen ja kommunikaation kompastuskivet

Saku Tuominen ja kommunikaation kompastuskivet

Mitä ajatuksia Sakun kommentit herättävät sinussa? Kerro vastaamalla alle tai jättämällä kommenttisi vieraskirjaamme.

10/4/2017

Minna Breider

Minna Breider

Ylivoimainen(ko) sähköposti

Minna Breider ja ylivoimainen sähköposti #fiksumminyhdessä

Monilla meistä on positiivinen runsaudenpula eri kommunikaatiotapojen suhteen, mutta jos nyt olisi pakko valita jompi kumpi näistä kahdesta – kummalla menisit?

19/4/2017

Tomi Kuuppelomäki

Tomi Kuuppelomäki

#FiksumminYhdessä – apua ruuhkavuosien haasteisiin!

Kuulemani sanonta ”Work, Friends, Family, Health & Sleep. Pick any three!” kuvaa hyvin tilannetta ihmisille, joilla on paljon työtä, kenties pieniä lapsia, harrastuksia (ainakin ollut) ja joiden täytyy päivittäin tehdä valintoja mihin kiireisen aikansa haluaa käyttää. Luppoaikaa ei tällaisessa kattauksessa ole, mutta jos joitain asioita pystyy tekemään fiksummin, aikaa pystyy laittamaan enemmän kulloinkin tärkeisiin asioihin. 

Ihmiset ovat yksilöitä, ja jotkut ovat äärimmäisen tehokkaita omassa ajankäytössään, kun taas toiset eivät saa asioita tehtyä vaikka to-do-lista ei niin pitkä olisikaan.

Ajankäyttö on ollut yhä enemmän tapetilla viime aikoina myös medioissa, jotka ovat kirjoittaneet aiheesta paljon. Microsoftin Oy:n Marketing & Operations -yksikön johtajan, Andreas Korczakin ajatuksia ja vinkkejä siteerattiin YLE:n jutuissa pääsiäisen tienoilla (ks. linkit alla), Talouselämässä ja Helsingin Sanomissa aihetta on myös käsitelty eri näkökulmista. 

Lue Andreaksen vinkit miten hän tekee asiat #FiksumminYhdessä, ja listaa omat vinkkisi kommenttikenttään!

 >> Yle: Kännykän räplääminen täyttää palaverin, vaikka kokous olisi kiinnostava

 >> Yle: Johtajien 9 vinkkiä kiireeseen: ”Pidä lenkkikokouksia”

25/4/2017

Mark Ryan

Mark Ryan

Automated Human Interaction and Bots

In an increasingly digital world, people, not technology, will disrupt the way we work and communicate. In the news, when job automation is discussed it revolves around ”is it a good or bad thing”. People have strong opinions on this fact, but I am not sure if we ever truly consider why we are automating things. 

My belief is that it’s not about replacing humans with machines to save on the bottom line. In most cases a human touch adds more to what is being delivered. I don’t think it is because machines can do a better job. It simply frees people from the mundane tasks. Humans work better at critical thinking and decision making, I don’t see that changing anytime soon. With the constant onslaught of communication in how we live today I find myself focusing more on admin tasks. Tackling my email inbox on a Sunday because it will allow me to save more time from Mon – Fri to be present and effective with people. Sorting my files, presentations and deliverable content to show customers in the upcoming week. This admin time is increasing. We should be offloading these tasks to virtual assistants like Cortana and dedicated Bots that have the purpose of giving us context and relevancy when we communicate with others. 

This is why automated tasks carried out with Bots is becoming more and more human-like. Not because they are replacing us but because they are learning to work with us, augmenting how we work to fit the behaviors of the relationships that are meaningful to us as people. 

As part of the #FiksumminYhdessä we are creating a bot to help reduce the volume of frequently asked questions and provide a valuable way to find answers easily. Over time more features and responsibility will be given to this virtual assistant.

Have you had any experiences with bots lately?

5/5/2017

Juho Friberg

Juho Friberg

Me-hengestä ja toiminnan muutoksesta

Juho Friberg me-hengestä ja toiminnan muutoksesta #fiksumminyhdessä

Kuvausryhmä kävi kysäisemässä ajatuksiani Microsoftilla työskentelystä: mistä lähtökohdista Fiksummin Yhdessä -hanke oikein ponnistaa? Suuryritysyksikön vetäjänä katson asiaa luonnollisesti tiettyjen lasien läpi. Odotan siis innolla kollegojeni kommentteja alle: miten me-henki näkyy sinun työarjessasi? Ja miten se voisi toimia vielä paremmin?

10/5/2017

Tuulia Sinijärvi

Tuulia Sinijärvi

Rutiinihommia bottien voimin?

Markin tekstin kirvoittamana olisi kiinnostavaa kuulla, mitä ihmiset ajattelevat bottien tulemisesta – mitä juuri sinä ajattelet! Kerro siis: miten luulet bottien vaikuttavan omaan työsi, tarkemmin ottaen Markin kuvaamaan rutiininomaiseen työhösi.

 

12/5/2017

Juhana Tormilainen

Juhana Tormilainen

Kolme askelta kohti fiksumpaa työpäivää

 

Hiljattain vierailin useissa merkittävissä suomalaisissa organisaatioissa. Toisin sanoen, kävin kylässä kymmenien tuhansien suomalaisen työpaikoilla. Kiitos antoisista keskusteluista. Tässä jakoon muutama matkan varrella mukaan tarttunut ajatus fiksummasta työstä.

 

Kuinka voin vähentää sähköpostin ja kokousten määrää?

Jos saan mielestäni liikaa sähköpostia, olen yksinkertaisesti mukana liian monessa asiassa sähköpostin välityksellä. Jos istun aamusta iltaan palavereissa, minuun saa yhteyden vain varaamalla kanssani palaveriajan. Kanavia ja välineitä viestintään kyllä riittää ja on täysin yksilöllistä minkä itse kukin kokee mielekkäimmäksi. Oleellista on se, että omilla valinnoillani tulen vaikuttaneeksi yllättävän paljon siihen kuinka muut ihmiset kanssani kommunikoivat. Kokeile vaikka: tekstiviestiin vastataan yleensä tekstiviestillä, puheluun soittamalla ja sähköpostiin sähköpostilla.

 

Kuka päättää mihin keskityn – vai keskitynkö mihinkään?

Mihin tahansa päätänkin keskittyä, huomioni voi kohdistua vain yhteen asiaan kerrallaan. Harhailevan mielen palauttaminen takaisin vaatii aina energiaa. Mitä monimutkaisemmasta aiheesta on kysymys, sitä enemmän aikaa aivoni tarvitsevat asiasta toiseen siirtymiseen ja uudelleenfokusointiin. Seurasin omaa työskentelyäni MyAnalyticsin avulla ja tajusin rasittavani itseäni aivan tarpeettomasti hyppiessäni eri kanavien välillä, esimerkiksi vilkuilemalla sähköpostia kesken palaverin. Omien työskentelytapojen seuranta ja häiriötekijöiden minimointi kannattaa. Tärkeydeltään ja kiireellisyydeltään erilaisten asioiden selkeä sijoittelu eri kanaviin auttaa keskittymään ja hallitsemaan informaatiotulvaa.

 

Miten pääsen alkuun?

Vaikka en voisikaan muuttaa koko työpaikkani toimintakulttuuria, on olemassa paljon asioita, joihin voin vaikuttaa tai joista voin itse päättää. Voin esimerkiksi päättää opetella uusia työtapoja ja työkalujen käyttöä. Voin myös tehdä tietoisia valintoja siitä, kuinka itse kommunikoin tai vastaan minulle tulleeseen viestintään. Voin päättää keskitynkö ensiksi työpaikkani sisäisiin prosesseihin vai siihen mikä tuo lisäarvoa ulkoiselle asiakkaalle. Tietotyö onkin pohjimmiltaan jatkuvaa päätöksentekoa. Alkuun pääsee omaa toimintaa tarkastelemalla ja haastamalla. Teenkö pienet arkielämän päätökseni automaattiohjauksella aina saman kaavan mukaan vai olenko valmis kokeilemaan jotakin uutta? Koska en ole organisaatiossani yksin, omat kokeiluni ja päätökseni vaikuttavat myös muihin. Siksi tarvitaan myös yhteisesti sovittuja fiksumman työn pelisääntöjä. Monella työpaikoilla noita fiksumman työn käytäntöjä ollaan ja miettimässä ja ottamassa käyttöön. Yhdessä tekemällä meille suomalaisille on selvästikin luvassa fiksumpaa työtä.

 

 

17/5/2017

Tanja Säde

Tanja Säde

On niin kiire soutaa, ettei ehdi perämoottoria käynnistämään – ja muita hyviä työelämän kaskuja

Ihmiset uupuvat hillittömään informaatiotulvaan, kiireeseen ja näistä aiheutuvaan stressiin.  Monessa organisaatiossa vastuu löytää se oikea tiedonjyvänen isosta kauralaarista, tehdä kiireellä oikea päätös ja muistaa informoida vielä kaikkia osapuolia asiaan kuuluvalla tavalla kasataan yhden ihmisen harteille. Monet painavat tukka putkella ja rutiininomaisesti suorittaen omia to do -listoja ja henkilökohtaisia tavoitteita ilman, että ehtivät sivuilleen kurkistaa. Työpäivän hyvän olon tunne tulee siitä, että saa kaikki listalla olevat asiat tehtyä tehokkaasti.

Se, että yksilö puurtaa töitä tehokkaasti ja rutiininomaisesti viikosta toiseen, ei välttämättä tarkoita sitä, että se on koko organisaatiolle hyödyllistä – työn mielekkyydestä puhumattakaan. Työ on siis murroksessa. Lukemattomat tutkimukset osoittavat, että yhdessä tekeminen, co-creation, tuo työhön mielekkyyttä sekä sitä tarvittavaa tehokkuutta. Johan sen jo peruskoululaisetkin osaavat; kahdet aivot ovat aina enemmän kuin yhdet. Tosin välillä tuntuu, että monessa organisaatiossa on niin kiire soutaa, ettei ehditä edes perämoottoria käynnistämään.

Pysähdyttäisiinkö miettimään, miten organisaatio voisi luoda yhdessä tekemisen kulttuuria, jossa yrityksen yhteinen missio ohjaa myös yhteistä tekemistä ja luottamusta siihen, että asiat oikeasti sujuvat paremmin avoimella ja erilaisuutta tukevalla tekemisellä. Kuten Esko Kilpi hienosti sanoo, työ on yhteistyötä, se on puhumista ja kuuntelemista sekä toisiaan tarvitsevien ihmisten vuorovaikutusta. Myös työn rutiininomaisuus häviää kuin taikaiskusta, kun työstä tulee vuorovaikutteisempaa.

Ja tässä kohtaa teknologiasta on pelkkää hyötyä. Olen itse hullaantunut esimerkiksi Teamsin tuomiin mahdollisuuksiin tuoda yhdessä tekeminen luonnolliseksi tavaksi toimia. Yhteinen tiimin työtila, jossa kaikki dokumentit, muistiinpanot ja keskustelut löytyvät samasta paikasta.

”Ihminen on töissä elämänsä parhaat tunnit. Työelämän mielekkääksi tai mielipuoliseksi kokeminen vaikuttaa ratkaisevasti koko elämän tarkoituksellisuuteen.” -Pekka Himanen

Hyvät ihmiset, lyökää viisaat aivonne yhteen ja tehkää asioita #fiksumminyhdessä

18/5/2017

JP Wirta

JP Wirta

Joustava, vuorovaikutteinen ja kannustava työ = uuden työn ilmentymät

Esko Kilven ajatuksia lainaten työ on toisiaan tarvitsevien ihmisten vuorovaikutusta asiakasarvon saavuttamiseksi. Tämä ei ole enää teknologinen haaste, sillä modernit työvälineet mahdollistavat työnteon ajasta ja paikasta riippumatta. Tavoitteen saavuttaminen vaatii muutoshallintaa, jossa työympäristön lisäksi tulee huomioida johtamisen, toimintamallien sekä yksilön itsensä tarpeet. Uuden työn ilmentymiä voisikin kuvata nykyistä etätyötermiä kuvaavammin. Joustava työ kuvaa uuden työn luonnetta, vuorovaikutteinen työ sen tavoitteita ja kannustava työ polkua sen saavuttamiseen.

Lue lisää työn murroksesta: http://bit.ly/2pWxDok

JP Wirta, Cloudriven

30/5/2017

Hans-Petteri Pääsky

Hans-Petteri Pääsky

Lahjoitatko aikasi huomiohäiriköille?

Focus focus focus, usein kuultu mantra eikä suotta. Keskittymiskykymme olennaiseen on tehokkuuden kulmakivi ja priorisoinnin ABC. Onneksi tueksemme on valjastettu maailmanluokan työvälineet, esimerkiksi MyAnalytics, joka tarjoaa analytiikka ajankäytöstämme – samalla hienovaraisesti muistuttaen keskeytyksettömän työajan merkityksestä.

Niin uskottavalta kuin viikoittainen statistiikka vaikuttaakin, tulee sitä kuitenkin tarkastella kriittisesti. Ovatko raportoidut tunnit todella pyhitetty keskittymiseen vai onko kyse sittenkin vain keskeytyksettömistä minuuteista tai sekunneista? Nykyajan tietopyörremyrskyssä katkeamaton huomio on häviävä luonnonvara ja arvokkain valuuttamme. Postilaatikosta pomppivat viestit, jatkuvasti tärisevä puhelin, Skypen pingaukset sekä avokonttorin lukemattomat ärsykkeet kaappaavat ajatuksemme taukoamatta mikäli annamme niille vallan. Saku Tuomisenkin mainitsema ”multitasking” on herkästi juuri tätä: milli joka suuntaan, mutta ei mailia mihinkään. Siis täyttä sähläystä.

Niin haastavalta kuin se aluksi tuntuukin, mitäpä jos syventymissessioilla kokeillaan seuraavaa:

  1. Suljetaan sähköposti ja hiljennetään puhelin
  2. Minimoidaan fyysisen ympäristön ärsykkeet
  3. Tarkkaillaan omaa keskittymistä ja keskitytään keskittymään (harjoitus tekee mestarin)

Jos toteutit kyseisen harjoitteen ensimmäistä kertaa, huomasitko eron menneeseen? Mikäli silti koet multisensorisesti häiriköidyn olosuhteen itsellesi sopivammaksi, niin jatka samaan malliin. Olet juuri se onnekas poikkeus sääntöön joka me kaikki haluaisimme olla – ja usein myös luulemme olevamme. Valitettavasti itse en ainakaan kuulu kyseisten voittajien joukkoon.

Ps. huomiohäiriköintivapaassa kirjastohuoneessa tavataan!

6/6/2017

Antti Kuosmanen

Antti Kuosmanen

Multitasking

Have you ever sat in a meeting doing something completely different i.e. “multitasking”? Well, I have!

I have found myself sitting in meetings a minimum of 20 hours every week with a piling list of “action points”, not to mention those 100 odd emails I receive daily. As a knock-on effect one naturally starts to look for time to do both at the same time, paying less and less attention to the actual meetings – getting to the point of when you start to wonder – why am I attending this meeting if I’m only physically present?

What is the purpose of having meetings? We started asking these questions as we began our “Smarter Together” journey. We looked at the data regarding the number of emails sent/read, the number of hours spent in meetings per week and above all, the ”high and mighty” definition of productivity – “multitasking” at meetings. As we followed our behaviour throughout the week I saw myself becoming more aware of my participation during the meetings even though I was aware of not reacting to those incoming emails. With these simple steps, I managed to cut down on my “multitasking” hours by 50% – in one week!

But have I managed to cut down the number of meetings – well not quite yet. Am I bringing more input into the meetings as I’m not fuzzing about with email, trying to concentrate on 10 things at the same time -absolutely! Can I start replacing sync meetings with conversations in Teams – most definitely! And that’s my promise going forward, as I want more focus hours to my week!

20/6/2017

Esko Kilpi

Esko Kilpi

Priorisointi modernin työn haasteena

Esko Kilpi ja priorisointi modernin työn haasteena

Mitä ajatuksia Eskon kommentit herättävät sinussa? Kerro vastaamalla alle tai jättämällä kommenttisi vieraskirjaamme.

21/6/2017

Esko Kilpi

Esko Kilpi

Informaatio modernin työn haasteena

Esko Kilpi ja informaatio modernin työn haasteena

Olemme tilanteessa, jossa informaatio on aina liikaa mutta toisaalta liian vähän. Informaation tuottavuuden ratkaisee kuitenkin se, miten sitä käytetään. Kuinka tietotulva taklataan oikealla tavalla? Kerro vastaamalla alle tai jättämällä kommenttisi vieraskirjaamme.

 

7/7/2017

Gedi Lindahl

Gedi Lindahl

Interaction and customer value – magical moments

Interdependency should be a straightforward term. Work has always been and will always be about solving other people’s problems and nobody can do that alone. Interdependency gets a new concrete meaning when used to describe work and the technologies supporting it today. Interdependency is not about companies interacting with other companies, or companies that interact with customers, but about people interacting with people – enabled by the new tools.

Interaction is not only about communication. It is as important to have quick access to needed information in an effortless way. Whether it is customers getting new effortless access to information or employees improving their ways of serving customers, bots and new intelligent technologies are going to create a revolution in the service quality. Think about finding flights, knowing when the next train is going to depart, call centers, service centers – the list is long.

Customers and customer interactions are going to be the main sources of development and iterative learning. Lean thinking gives waste the meaning that anything that slows us down is waste, but also the notion that anything that does not contain potential for learning is waste.

Moments of creating value with customers that also help us develop and learn are the new magical moments. And those magical moments should be shared with others and on the other side, you should be able to work not only based on what you know but based on what others know. Capabilities are not the attributes of individuals but the attributes of interaction.

Being able to reflect, learn and share is what makes companies thrive and evolve -the new scorecards are going to be social.

Not all sharing contributes to success. All of us have experienced e-mail tsunamis and spent hours in meetings. The continuous challenge is to be aware of what conversations create value and what creates waste. Social productivity is not just about being more social. The agile manifesto points out that interaction is more important than the processes – and now we have the new tools that help us to increase our social interaction productivity.

This all leads back to interdependency. Value is created in interaction. That is why the focus changes from individuals to what is happening between them. How we communicate together, how we work with information together and how we prioritize together. A lot of ground has already been covered, but the journey is just beginning.

Today, but even more tomorrow, work is interaction between interdependent people.

10/7/2017

Pekka Walkama

Pekka Walkama

Uusi työ Sinisen Meteoriitin tyyliin

Uusi työ Sinisen Meteoriitin tyyliin | #fiksumminyhdessä

Digitalisaatio muuttaa aiempia toimintatapoja, mutta mahdollistaa myös paljon uutta. Sininen Meteoriitti parantaa asiakkaidensa asiakaskokemuksesta tekemällä työntekijöidensä työpäiväkokemuksesta paremman muun muassa tehokkaalla dokumentinhallinnalla ja sisäisen viestinnän työkaluilla. Miten pilvipalvelut valjastetaan osaksi globaalia ja liikkuvaa organisaatiota?

14/7/2017

Katri Saarikivi

Katri Saarikivi

Tunteet, empatia ja digitaalinen vuorovaikutus

Työ on ongelmanratkaisua. Älykäs ongelmanratkaisu työn kontekstissa on yhdistelmä ihmisälykkyyttä, teknologiaa ja sosiaalista merkityksenantoa. Teknologian avulla ihminen paikkaa toimintansa ja ajattelunsa puutteita, mikä puolestaan määrittää jatkuvasti uudelleen sitä, mihin ihmisen kannattaa aikaansa käyttää. Työssä ihmisen tulisikin keskittyä niihin tehtäviin, joissa kone on huono. Nämä vaikeasti automatisoitavat tehtävät vaativat muun muassa luovaa oppimista, joustavaa ajattelua, monimutkaista ongelmanratkaisua sekä ennen kaikkea vuorovaikutustaitoja ja empatiaa. Menestyäkseen tässä ajassa on yritysten kannattaisikin miettiä, ovatko ne empatiaa ja laadukasta vuorovaikutusta tukevia ympäristöjä. Teknologisen osaamisen rinnalle tarvitaan tässä ajassa vahvaa ihmisosaamista.

Tällä hetkellä yksi haaste empatian ja laadukkaan vuorovaikutuksen kannalta ovat käyttämiemme vuorovaikutusteknologioiden puutteet. Esimerkiksi tunnetiedon laadukas välittyminen on jäänyt vähälle huomiolle tekstipohjaista kommunikaatiota tukevissa ratkaisuissa. Tunteet ovat kuitenkin äärimmäisen tärkeitä signaaleja empatian ja sujuvan yhteistyön syntymisen kannalta. Tunnetiedon puutteen seurauksena väärinymmärrykset digitaalisissa vuorovaikutusympäristöissä ovat tavallisia ja jaetun ongelmanratkaisun tehokkuus heikkenee.

Työvälineet, joita käytetään vuorovaikutukseen työkontekstissa ovat kuitenkin kehittyviä työkaluja. Miten ihmiset voisivat sitten ymmärtää toisiaan ja toistensa tunteita paremmin netissä? Mikä määrittää laadukasta vuorovaikutusta työn kontekstissa? Voiko tunteita mitata? Miten käyttämiämme vuorovaikutustyökaluja voisi parantaa?

Vuoden 2018 alusta alkaa Tekesin rahoittama tutkimusprojekti, jossa aiomme etsiä vastauksia muun muassa näihin kysymyksiin. Helsingin yliopiston koordinoimassa hankkeessa on Aalto-yliopiston ja Oulun yliopiston lisäksi mukana kymmenen partneriyriystä. Projektin tavoitteena on luoda uutta tietoa empatian ja laadukkaan vuorovaikutuksen mekanismeista. Tarkoituksena on tämän tiedon avulla parantaa digitaalista ja kasvokkain tapahtuvaa ihmisten välistä vuorovaikutusta ja mahdollistaa tarkan tunnedatan käyttäminen esimerkiksi asiakaskokemusten tai applikaatioiden suunnittelussa.

Tutkimus toteutetaan tosielämän työtilanteissa, esimerkiksi tutkimalla etätiimien vuorovaikutusta, VR-ympäristöissä tapahtuvaa vuorovaikutusta tai potilaan ja lääkärin kohtaamisia. Tutkimuksessa hyödynnetään uusia tunne- ja vuorovaikutusteknologioita, kuten sensoriteknologiaa ja konenäköä.

Lisää aiheesta blogissani

18/7/2017

Aki Antman

Aki Antman

Työkulttuuri tukee teknologiaa Sulavalla

Työkulttuuri tukee teknologiaa Sulavalla | #fiksumminyhdessä

“Parhaat tulokset syntyvät, kun johto sitoutuu käyttämään uusia välineitä uudella tavalla ja näyttämään mallia siitä, miten työskennellään fiksusti yhdessä.” Sulava on syntynyt suoraan uuden työn aikakauteen – pilvipalvelut ovat vasta alkua muutokselle työkulttuurissa ja työtavoissa.

1/9/2017

Olivia Fränti

Olivia Fränti

Kilpailukykyä inhimillisistä arvoista

Parasta työssäni: “Kilpailukykyä inhimillisistä arvoista.” (Olivia Fränti)

Digitaalisen transformaation mahdollistajana työni nojaa vahvasti teknologian tuomiin uusiin avauksiin ja mahdollisuuksiin. Samalla teen työtä, jossa yhdistän inhimilliset ja liiketoiminnalliset arvot teknologian avulla soivaksi kokonaisuudeksi. Katso mun videolta, miten näen itsetuntemustaitojeni ja sitä kautta vuorovaikutustaitojen merkityksen omassa työssä onnistumisessani ja miten tämä ajatus voisi inspiroida sinua omassa työssäsi.

4/9/2017

Alexandra Drevenlid

Alexandra Drevenlid

Working Smarter together, the Tieto way

Working Smarter together, the Tieto way | #fiksumminyhdessä

Tieto wants to be their customers’ first choice for business renewal with putting focus on collaboration and cooperation not only internally but together with their customer and partners. The starting point of Tieto’s journey is their open source culture that contains of four pillars: open ears, open minds, open actions and open doors.

tarina jatkuu…

Alkupiste oli tammikuu 2017 ja määränpäänä fiksumpi työ. Se, miten sinne tullaan pääsemään, on vielä hämärän peitossa. Yksi asia on kuitenkin varmaa: matka tulee tarjoamaan roppakaupalla havahtumisia. Isot ja pienet opit sekä muut kokemukset raapustamme tähän lokiin. Tervetuloa seuraamaan tarinaa läpi vuoden! Omat raapustuksesi voit jättää alta löytyvään vieraskirjaan.

Vieraskirja – jaa omat ajatuksesi ja havaintosi